Vaikka siitä on jo 10-11 vuotta, kun olen viimeksi pientä vauvaa hoitanut, muistan vieläkin nuo yöt, jolloin yksin valvoin vauvaa hoitaen. Mies oli toki kotona, mutta nukkui sikeästi, jotta jaksoi sitten taas aamulla lähteä töihin ja elantoa tienaamaan.

Noista ajoista kumpusi jo kauan sitten mieleen siniharmaasävytteinen kuva naisesta, joka istuu sängyn laidalla lasta tuudittaen, kuunvalon loistaessa sisään. Yhtenä iltana sitten sutaisin mielikuvan paperille. Valmis työ ei ole kovin laadukas eikä teknisesti hyvä, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään seinälle. Se on puhtaasti taideterapiaa, jonka olen hyväksi terapiamuodoksi todennut omaan ajoittain ahdistuneeseen olooni. Mielessä kummittelee tälle työlle myös sisartyö, jonka nimeksi tulisi "Teini blue". Ehkä teen senkin joskus, mutta vielä aika ei ole siihen kypsä.

Tässä kuva valmiista työstä. Kehtaan esitellä sen täällä, koska tiedän pystyväni parempaankin ja parempia töitä on myös tässä blogissa esillä. Kuten sanottu, tämän työn sutaisin nopeasti ja vain siksi, että saan kuvan pois päästäni kummittelemasta.

IMG_3997.jpg

Kaikille yövalvomisesta väsyneille äideille lohdutuksen sana: kyllä ne tenavat joskus nukkuvat yönsä. Ainakin teinivuosiin saakka. Sitten alkaa toisenlainen valvominen, mutta se onkin sitten taas aivan oma lukunsa.