Puutarhassa hyöriminen on viime aikoina jäänyt hieman vähemmälle muiden menojen vuoksi. Lainnoitteet ja kalkit saatiin tosin levitettyä, kiitos ahkeran isännän, ja ruohokin on jo kertaalleen leikattu. Nyt se tosin kaipaisi leikkaamista jälleen...

Voikukat, iänikuiset riesat, kukkivat iloisesti alapihan rehevällä nurmikolla! Voikukkiin ei ruohonleikkurikaan tepsi. En tiedä, mikä tepsisi... Joka kesä tongin kymmeniä voikukkia ylös maasta voikukkaraudan avulla vain todetakseni, että jokaista poistamaani kukkaa kohden nousee jossain toisessa kohdassa esiin kaksi uutta. Toivotonta taistelua... Mutta tämä tyttöhän ei luovuta. Kunhan taas koettaa aurinkoinen päivä etsin voikukkaraudan käsiini ja aloitan jälleen uuden taistelun tuota sitkeää rikkaruohoa vastaan.

Onneksi pihalla kukkivat muutkin kukat kuin voikukat.

Esimerkiksi rönsyansikka kukkii juuri nyt todella kauniisti.

Tämän kasvin nimeä en tiedä, mutta kaunis se on. Näitäkin perennoja sain enoni vaimolta viime kesänä.

Vuokot ilahduttavat joka kevät yhtä paljon.

Kauniita ovat myös nämä hieman erikoisemman näköiset tulppaanit.

Tulppaaneja kasvaa myös alapihalla altaan vierustalla.

Kesäkukkia en ole ehtinyt vieläkään ostamaan. Sää on ollut viileä ja sateinen enkä muutenkaan ole ehtinyt puutarhakauppaan. Ensi viikonloppuna on yhdet lakkiaiset, mutta ehkäpä aikaa jää myös pihan somistukseen. Toivottavasti!